Kuntien ja kaupunkien kehittäminen on monimutkainen prosessi, joka vaatii tasapainoa asukkaiden tarpeiden, taloudellisten resurssien ja ympäristön kestävyyden välillä. Perinteisesti kaupunkien ja kuntien kehittämistä on ohjannut ylhäältä alaspäin suuntautunut päätöksenteko, jossa asiantuntijat ja virkamiehet ovat tehneet suuria päätöksiä kansalaisten puolesta. Nykyään kuitenkin yhä useammat kunnat ja kaupungit kääntyvät palvelumuotoilun puoleen luodakseen asukaslähtöisempiä ratkaisuja, joissa yhteisön tarpeet ja toiveet otetaan huomioon. Palvelumuotoilu tarjoaa uusia tapoja suunnitella kaupunkitilaa, palveluita ja infrastruktuuria asukkaiden aktiivisen osallistumisen ja käyttäjäkeskeisen lähestymistavan kautta.

Asukaslähtöinen suunnittelu

Yksi palvelumuotoilun keskeisistä periaatteista on käyttäjälähtöisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluita suunnitellaan ensisijaisesti niille, jotka käyttävät niitä – tässä tapauksessa kaupungin ja kunnan asukkaille. Perinteisessä kaupunkisuunnittelussa asukkaiden rooli on usein passiivinen: heitä kuullaan ehkä jossain suunnitteluprosessin vaiheessa, mutta heidän äänensä ei aina kuulu lopullisessa ratkaisussa.

Palvelumuotoilun avulla kuntien ja kaupunkien suunnittelussa voidaan ottaa asukkaat mukaan alusta alkaen. Käyttäjätutkimukset, osallistavat työpajat ja asukkaille suunnatut kyselyt ovat tyypillisiä tapoja kerätä tietoa asukkaiden tarpeista, toiveista ja arjen haasteista. Näiden tietojen pohjalta voidaan luoda ratkaisuja, jotka palvelevat aidosti asukkaita ja parantavat heidän arkeaan.

Esimerkiksi uuden puiston suunnittelussa palvelumuotoilu voisi tuoda mukaan asukkaita kaikista ikäryhmistä ja kerätä heidän näkemyksiään siitä, millainen puisto palvelisi parhaiten eri käyttäjäryhmiä – lapsia, nuoria, ikääntyneitä ja työikäisiä.

Osallistava päätöksenteko

Palvelumuotoilu korostaa myös osallistavaa suunnittelua, jossa eri sidosryhmät – asukkaat, yritykset, virkamiehet ja muut – tuodaan mukaan päätöksentekoprosessiin. Tämä voi auttaa varmistamaan, että kuntien ja kaupunkien ratkaisut vastaavat aidosti niiden käyttäjien tarpeita ja tavoitteita.

Esimerkiksi kun kaupunki suunnittelee uutta julkisen liikenteen verkostoa tai palvelua, palvelumuotoilun avulla voidaan järjestää yhteiskehittämisen työpajoja, joissa asukkaat ja liikenneasiantuntijat työskentelevät yhdessä ratkaisujen löytämiseksi. Tällainen osallistaminen edistää demokraattista päätöksentekoa ja antaa asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Co-creation-työpajat, joissa kaupunkilaiset yhdessä kaupungin virkamiesten ja asiantuntijoiden kanssa kehittävät uusia palveluita tai parannuksia kaupunkitilaan, voivat tuoda esiin uudenlaisia ideoita ja ratkaisuja, joita perinteiset suunnittelumallit eivät olisi tuottaneet. Tämä lisää sekä asukkaiden sitoutumista että ratkaisujen laatua, sillä niiden takana on todellista käyttäjäkokemusta.

Parempi julkisten palveluiden suunnittelu

Kaupungit ja kunnat tarjoavat laajan valikoiman julkisia palveluita, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta, julkista liikennettä ja sosiaalipalveluita. Näiden palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää huomioida niiden käyttäjät – asukkaat – ja varmistaa, että palvelut vastaavat heidän tarpeitaan mahdollisimman tehokkaasti. Palvelumuotoilu tarjoaa menetelmiä, joilla palvelut voidaan suunnitella ja kehittää asiakaslähtöisesti ja tehdä niistä helposti saavutettavia ja käyttäjäystävällisiä.

Esimerkiksi terveyskeskuspalveluiden kehittämisessä palvelumuotoilu voisi auttaa kartoittamaan potilaiden kokemuksia ja tarpeita ja sen perusteella kehittämään uusia toimintamalleja, jotka vähentäisivät jonotusaikoja, parantaisivat viestintää potilaiden ja henkilökunnan välillä sekä selkeyttäisivät palveluiden käyttöä. Palvelumuotoilun menetelmillä voidaan myös luoda digitaalisia palveluja, jotka palvelevat asukkaita paremmin ja ovat helppokäyttöisiä eri käyttäjäryhmille.

Innovatiivisia ratkaisuja kaupunkitilaan

Palvelumuotoilu voi auttaa kuntia ja kaupunkeja kehittämään innovatiivisia ratkaisuja kaupunkitilojen hyödyntämiseen ja suunnitteluun. Palvelumuotoilun avulla voidaan tutkia asukkaiden arkea ja käyttäytymistä kaupunkitilassa ja suunnitella julkisia tiloja, jotka vastaavat heidän tarpeitaan ja tukevat yhteisöllisyyttä.

Esimerkiksi kaupungin keskustan kehittämisessä palvelumuotoilu voi auttaa ymmärtämään, miten ihmiset liikkuvat ja viettävät aikaa tietyssä tilassa, mitä palveluja ja infrastruktuuria he tarvitsevat ja miten julkiset tilat voidaan suunnitella tukemaan sosiaalista vuorovaikutusta ja elinvoimaisuutta. Tämä voi johtaa innovatiivisiin ratkaisuihin, kuten muunneltaviin julkisiin tiloihin, pop-up-rakenteisiin tai monikäyttöisiin kaupunkialueisiin, jotka mukautuvat asukkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan.

Ympäristövastuulliset ja kestävät ratkaisut

Kuntien ja kaupunkien kehittämisessä on yhä tärkeämpää ottaa huomioon ympäristövastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet. Palvelumuotoilu tarjoaa mahdollisuuksia suunnitella ratkaisuja, jotka ottavat huomioon ympäristön, yhteisön ja taloudelliset näkökulmat kokonaisvaltaisesti.

Palvelumuotoilun avulla voidaan esimerkiksi tutkia, miten kestäviä liikennevaihtoehtoja, kuten joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä, voidaan edistää suunnittelemalla infrastruktuuria ja palveluita, jotka tekevät näistä vaihtoehdoista houkuttelevampia ja helpommin saavutettavia. Palvelumuotoilu voi myös auttaa tunnistamaan, miten kaupunkien palvelut voidaan toteuttaa ympäristöystävällisemmin, esimerkiksi vähentämällä resurssien kulutusta tai edistämällä kiertotaloutta.

Joustavat ja mukautuvat palvelut

Palvelumuotoilu mahdollistaa myös palveluiden ja ratkaisujen iteratiivisen kehittämisen. Tämä tarkoittaa, että suunnitteluprosessi ei ole lineaarinen, vaan palveluita voidaan testata ja kehittää vaiheittain käyttäjäpalautteen perusteella. Kuntien ja kaupunkien kehittämisessä tämä lähestymistapa mahdollistaa palveluiden jatkuvan parantamisen ja mukauttamisen asukkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan.

Esimerkiksi uuden digitaalisen palvelun, kuten kunnallisen asiointipalvelun, kehittäminen voi alkaa pienellä pilottiprojektilla, jonka avulla kerätään käyttäjäkokemuksia ja kehitetään palvelua edelleen. Palvelumuotoilu mahdollistaa sen, että ratkaisuja voidaan testata ja hioa ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa, mikä vähentää epäonnistumisen riskejä ja parantaa palvelun lopullista laatua.

 

Palvelumuotoilu voi merkittävästi parantaa kuntien ja kaupunkien kehittämistä tekemällä suunnitteluprosesseista osallistavampia, asukaslähtöisempiä ja käyttäjäystävällisempiä. Se auttaa kaupunginjohtajia, virkamiehiä ja suunnittelijoita ymmärtämään paremmin asukkaiden tarpeita, mikä puolestaan johtaa palveluihin ja infrastruktuuriin, jotka tukevat yhteisöä paremmin.

 

Janne Gylling
janne@goodside.fi
044 750 4444