UX-suunnittelu (user experience design) perustuu useisiin periaatteisiin ja lainalaisuuksiin, jotka ohjaavat käyttäjäkokemuksen suunnittelua. Näitä kutsutaan usein UX-suunnittelun laeiksi tai periaatteiksi, ja ne auttavat suunnittelijoita luomaan käyttäjäystävällisiä, intuitiivisia ja tehokkaita käyttöliittymiä. Tässä ovat keskeiset UX-suunnittelun lait:

Hickin laki (Hick’s Law)

Mitä enemmän vaihtoehtoja käyttäjällä on, sitä kauemmin kestää tehdä päätös.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyttöliittymän valikkojen ja valintojen tulee olla selkeitä ja rajoitettuja, jotta käyttäjä voi tehdä päätöksiä nopeasti. Monimutkaisuus ja liian monet valinnat hidastavat käyttäjää ja saattavat aiheuttaa turhautumista.

Fittsin laki (Fitts’s Law)

Aika, joka kuluu kohteen saavuttamiseen, riippuu sen koosta ja etäisyydestä.

Mitä suurempi ja lähempänä kohde (esim. painike tai linkki) on, sitä helpompi ja nopeampi sitä on käyttää. Tämä laki korostaa painikkeiden ja vuorovaikutuselementtien oikeaa sijoittelua ja riittävää kokoa, jotta ne ovat helppoja ja nopeita käyttää.

Jakobin laki (Jakob’s Law)

Käyttäjät odottavat sivuston tai käyttöliittymän toimivan samalla tavalla kuin muutkin sivustot, joita he ovat käyttäneet.

Tämä tarkoittaa, että käyttäjät odottavat tietynlaista johdonmukaisuutta ja tuttuutta. On usein tehokkaampaa noudattaa alan standardeja ja tuttuja käytäntöjä kuin luoda täysin uusia ja uniikkeja ratkaisuja, jotka voivat hämmentää käyttäjää.

Teslerin laki (Tesler’s Law of Conservation of Complexity)

Jokaisella järjestelmällä on tietty määrä monimutkaisuutta, joka ei voi olla kokonaan poistettu, mutta sen voi piilottaa käyttäjältä.

Tämä tarkoittaa, että monimutkaisia toimintoja tulisi piilottaa käyttäjältä tai yksinkertaistaa siten, että käyttöliittymä näyttää helpolta ja suoraviivaiselta, vaikka taustalla olisi monimutkaisia prosesseja.

Millerin laki

Ihminen voi pitää työmuistissaan noin 7 (± 2) tietoyksikköä kerrallaan.

Käyttöliittymän ja tiedon määrää tulisi rajoittaa siten, että käyttäjälle ei esitetä liikaa tietoa kerralla. Tämä tekee käyttöliittymästä helpommin omaksuttavan ja vähentää kognitiivista kuormitusta.

Pareto-periaate (80/20-sääntö)

80 % seurauksista johtuu 20 % syistä.

Tämä periaate viittaa siihen, että suurin osa käyttäjän toiminnasta keskittyy pieneen määrään käyttöliittymän osia tai ominaisuuksia. Suunnittelijan tulisi keskittyä optimoimaan nämä keskeiset elementit, jotka vaikuttavat eniten käyttäjäkokemukseen.

Dohertyn threshold -efekti

Käyttäjäkokemus paranee merkittävästi, kun järjestelmä reagoi alle 400 millisekunnissa käyttäjän toimintaan.

Tämä tarkoittaa, että järjestelmän responsiivisuus on tärkeää, ja käyttäjän on tunnettava, että heidän toimintansa johtaa välittömästi johonkin tulokseen.

Aesthetic-Usability Effect

Esteettiset ja kauniit käyttöliittymät koetaan helpommin käytettäviksi.

Käyttäjät ovat taipuvaisia uskomaan, että visuaalisesti miellyttävä käyttöliittymä on myös toiminnallisesti parempi. Hyvä estetiikka voi siis lisätä käyttäjän anteeksiantoa pieniä virheitä kohtaan.

Zeigarnik-efekti

Ihmiset muistavat paremmin keskeneräiset tehtävät kuin suoritetut.

Tämä voidaan hyödyntää käyttämällä tehtävälistoja, vaiheistettuja prosesseja tai askellista käyttöliittymää, jotka auttavat käyttäjiä seuraamaan keskeneräisiä tehtäviään.

Postel’s Law (Robustness Principle)

”Ole salliva siinä, mitä hyväksyt, mutta tarkka siinä, mitä annat.”

Tämä laki soveltuu erityisesti lomakkeisiin ja käyttäjän syöttämien tietojen käsittelyyn: järjestelmän tulisi pystyä käsittelemään käyttäjän syötteitä joustavasti (esim. useita eri formaatteja), mutta varmistaa, että ulos annettava data on selkeää ja johdonmukaista.

Von Restorff -efekti (Isolation Effect)

Kun samankaltaisten elementtien joukossa on yksi poikkeava, se erottuu ja jää paremmin mieleen.

Käytetään korostamaan tärkeitä elementtejä, kuten toimintakehotuksia (Call to Action), jotta ne herättävät käyttäjän huomion.

Konsistenssin laki (Law of Consistency)

Johdonmukaisuus käyttöliittymässä parantaa käytettävyyttä ja vähentää virheitä.

Kun elementit käyttäytyvät ja näyttävät johdonmukaisilta eri konteksteissa, käyttäjät voivat ennustaa, mitä tapahtuu, mikä tekee käyttöliittymästä intuitiivisemman.

Näiden periaatteiden huomioiminen auttaa luomaan tehokkaita, intuitiivisia ja miellyttäviä käyttäjäkokemuksia, jotka parantavat käyttäjien sitoutumista ja tyytyväisyyttä.

 

Janne Gylling
janne@goodside.fi
044 750 4444