Käytettävyys – muista ainakin nämä

Blog UXR

Käytettävyys on ohjelmistojen, verkkosivujen ja palveluiden laadun peruspilari. Sen avulla voidaan parantaa käyttäjäkokemusta, lisätä asiakastyytyväisyyttä ja kasvattaa liiketoiminnan arvoa.

Tässä viisi tärkeintä asiaa, jotka on hyvä pitää mielessä käytettävyyden varmistamiseksi.

Selkeys ja yksinkertaisuus

Ensimmäinen askel hyvään käytettävyyteen on käyttöliittymän selkeys. Jokaisen käyttöliittymän elementin tulee olla intuitiivinen ja helposti ymmärrettävä. Liian monimutkainen rakenne tai sekavat ohjeet tekevät käyttökokemuksesta haastavan, jolloin käyttäjä saattaa nopeasti turhautua ja siirtyä muualle. Yksinkertainen käyttöliittymä, jossa ylimääräiset elementit on minimoitu, auttaa käyttäjää navigoimaan palvelussa vaivattomasti.

Testauksen merkitys: Käytettävyystestaus auttaa selvittämään, onko käyttöliittymä riittävän selkeä ja yksinkertainen. Testaajien havainnot voivat osoittaa kohtia, jotka kaipaavat karsimista tai selkeyttämistä.

Saavutettavuus ja helppokäyttöisyys kaikille käyttäjäryhmille

Saavutettavuus varmistaa, että palvelua voivat käyttää mahdollisimman monet, mukaan lukien henkilöt, joilla on erityistarpeita, kuten näkö- tai kuulovammat. Tämä tarkoittaa tekstien riittävää kontrastia, selkeitä kuvauksia ja vaihtoehtoisia navigointitapoja. Saavutettavuuden huomiointi ei ainoastaan lisää palvelun käytettävyyttä vaan myös avaa ovia laajemmalle käyttäjäkunnalle.

Testauksen merkitys: Saavutettavuustestaus paljastaa, kuinka hyvin palvelu on saavutettavissa eri käyttäjäryhmille. Käyttäjätestit erityistarpeisilla henkilöillä antavat arvokasta tietoa siitä, miten käyttöliittymä toimii erilaisissa ympäristöissä ja käyttötilanteissa.

Nopeus ja sujuvuus

Käytettävyydessä on tärkeää, että palvelu toimii nopeasti ja ilman häiriöitä. Pitkät latausajat ja hitaasti reagoivat sivut saavat käyttäjät siirtymään nopeasti toisiin palveluihin. Käyttökokemus kärsii huomattavasti, jos käyttäjä joutuu odottamaan toistuvasti tai jos palvelu ei toimi odotetusti.

Testauksen merkitys: Käytettävyystestaus auttaa tunnistamaan kohdat, joissa palvelu saattaa hidastua tai kaatua. Testaus erilaisilla laitteilla ja yhteyksillä paljastaa ongelmat, jotka voivat jäädä huomaamatta, jos testausta ei tehdä riittävän laajasti.

Palaute ja ohjeistus

Hyvä käytettävyys sisältää selkeät ohjeet ja palautteet käyttäjälle. Käyttäjien tulee tietää, mitä heidän toiminnastaan seuraa ja miten heidän tulisi toimia tilanteissa, joissa he ovat epävarmoja. Tämän lisäksi käyttäjän on saatava riittävää palautetta, esimerkiksi vahvistuksia, että toiminnot on suoritettu oikein.

Testauksen merkitys: Testaajat voivat arvioida, onko palautteen määrä riittävä ja ovatko ohjeet selkeitä. Erilaiset skenaariot käyttäjätapahtumista, kuten virhetilanteet, paljastavat, kuinka hyvin ohjeistus ja palaute toimivat todellisissa käyttötilanteissa.

Käytettävyystestaus: Prosessin kulmakivi

Viimeinen ja kenties tärkein käytettävyyden osa-alue on varsinainen käytettävyystestaus. Testaus on ratkaiseva tekijä, joka mahdollistaa palvelun jatkuvan parantamisen ennen julkaisua ja sen jälkeen. Se auttaa varmistamaan, että palvelu toimii suunnitellulla tavalla ja että käyttäjäkokemus on vaivaton.

Käytettävyystestauksen avulla voidaan kerätä arvokasta palautetta käyttäjiltä ja havaita ongelmia, joita suunnittelijat eivät ole itse huomanneet.

Laadukkaasti toteutettu testi voi paljastaa odottamattomia ongelmia ja antaa vinkkejä siitä, miten palvelua voidaan parantaa. Käytettävyystestaus tulisi tehdä todellisilla käyttäjillä, ja sen tulisi kattaa kaikki tärkeimmät käyttötilanteet, jotta palvelu olisi mahdollisimman toimiva ja käyttäjäystävällinen.

Yhteenvetona

Käytettävyyden parantaminen on jatkuva prosessi, ja keskeisimmät elementit, kuten selkeys, saavutettavuus, nopeus, palaute ja ennen kaikkea testaaminen, ovat sen ytimessä. Testauksen rooli on keskeinen, koska se paljastaa käytännössä sen, miten hyvin palvelu toimii todellisessa käytössä.

 

Janne Gylling
janne@goodside.fi
044 750 4444


AIVAN KUIN

NETFLIX

mutta UI/UX-suunnittelulle

Design as a Service →