Oman historiani aikana kun olen tehnyt suunnittelua, on eettinen ajattelu lisääntynyt oman pään sisällä vuosi vuodelta. Olen kokenut, että minulla on suunnittelijana vastuu siitä, että palveluita rakennetaan eettisesti ja kestävästi. Ei nopeita pikavoittoja, vaan pitkäjänteistä tekemistä rehellisesti ja asiakkaan etua ajatellen.

Käyttäjien harhauttaminen

Yksi käyttäliittymäsuunnittelun teemoista on ns. ”dark ux”, eli suunnitelussa käytettävät ”kikat ohjata käyttäjää harhaan siten että yritys hyötyy enemmän”.

Tällaisia asioita verkkokaupoissa ja muissa digitaalisissa palveluissa on esimerkiksi:

Harhaanjohtaminen. Annetaan käyttäjän olettaa, että toiminnallisuus tekee jotain, mutta se tekeekin lopulta jotain toista. Anna sähköpostiosoitteesi niin saat etukupongin, mutta liitytkin samalla tietämättäsi uutiskirjeen tilaajaksi.

Häpeän vahvistaminen. Käytetään kieltä, joka syyllistää käyttäjää. ”Ei kiitos, en halua säästää rahaa” -painikkeessa joka ohittaa jonkin lisämyynnin.

Irtisanomisen piilottaminen. Yllättävän moni palvelu tekee palvelun irtisanomisesta todella vaikeaa, suhteessa siihen miten helppo se on tilata.

Eettinen muotoilu yhteiskunnassa

Hyvin samanlaisia asioita on käytössä myös reaalimaailmassa. On puhuttu jo pitkään termistä ”hostile architecture”, jossa kaupunkin yleisiä tiloja suunnitellaan siten, että jonkin käyttäjäryhmän tilankäyttöä halutaan rajoittaa. Tästä hyvänä esimerkkinä useassa kaupungissa käytetty suunnittelumalli puistonpenkeissä. Alla olevassa kuvassa käsinojat ovat laitettu estämään penkillä nukkuminen, jolloin kodittomat henkilöt eivät voi hyödyntää kyseistä paikkaa. Googlettamalla tuota termiä, löydät helposti monta vastaavaa esimerkkiä.

Suunnittelijan valta ja vastuu

Meillä suunnittelijoilla on siis entistä isompi vastuu tehdä asioita oikein. Jokainen asia jonka ”suostumme suunnittelemaan” vasten omaa tahtoamme ja periaatteitamme vastaan, vie koko yhteiskuntaa väärään suuntaan. Ymmärrän, että asioita tehdään monesti myös pelkkä optimointi ja tulostenteko ajatus mielessä, mutta jos haluamme olla rakentamassa kestävää yhteiskuntaa jossa liiketoiminta on eettisesti oikeaa ja silti kannattavaa, on meidän tehdävä parempia valintoja.

Kestävä kehitys ja eettisesti tuotetut palvelut ovat kansakuntamme tukipilareita, joiden avulla rakennetaan yrityksiä joilla on ”tuhannen vuoden strategia”. Suomalaisista yrityksistä vain Fiskars on perustettu ennen vuotta 1700. Lähde Wikipedia. Kuinka monta sataa vuotta ajattelit, että teidän yrityksenne tulee vielä olemaan täällä? Ruotsalainen Stora Enso on perustettu 1288 ja Japanilainen Kongō Gumi vuonna 578 ja ne molemmat ovat edelleen toiminnassa.

Haluaisitko olla synnyttämässä yrityksiä jotka muistetaan vielä sadan vuoden kuluttua? Ota yhteyttä.

Janne Gylling
janne@goodside.fi
044 750 4444